Elämä on ihmeellistä, ainakin näin mummin näkökulmasta katsoen. Neljäs lapsenlapsi, pojan köriläs syntyi 31.1 yöllä. Isosisko on ollut tohkeissaan ja selitellyt kaikille pikku veikan syntymisen. Katsoessani tuota pientä ihmistainta, en voi kuin ihmetellä tätä ihmettä. Raamatussa sanotaan Psalmissa 139, "että olen ylen ohmeeellisesti tehty, ihmeelliset ovat sinun tekosi....Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani." Jumalan ihmeellinen luovuus on jälleen puhjennut kukkaan tuossa pienessä miehen alussa.Ja joku vielä väittää ettei Jumalaa ole. Kuka muu voi luoda tällaista. Ei kukaan muu. Se on mahdotonta

Toinen ihmetyksen aihe on tämä Suomen ihana luonto, joka on pukeutunut talviseen asuunsa. Kyllä on kaunista lumien peittämiä puita katsella. Mummotelun välillä olen puikahtanut välillä hiihtoladulle ja ahminut silmin luonnon kauneutta, tallettaen sen syvälle sielluni sopukoihin.

Siis kiitä minun sieluni Herraa ja kaikki mitä minussa on.