Tukka pystyssä seuraan, miten käy eduskunnan. Vaalirahasotkut ovat sitä luokkaa etteivät taida tietää edustajat itsekään kuinka sotkussa ne on. Kun on lähdetty liukkaalle tielle ja arveltu ettei kukaan saa kiinni mistään vilpistä, niin antaa palaa. Vaalibudjetit ovat pöyristyttäviä summia. Ja vielä pöyristyttävämpiä ovat tavat, joilla varoja on hankittu. Ja ylitse muiden kohoaa pöyristettävyydessään nämä sekailaiset selittelyt. Oikean ja väärän taju on tajuttomuudessa. Nyt on aika tajuttomuus palauttaa tajunnan tasolle. Tavallisen mamman näkökulmasta, tällä nykyisellä touhulla ei ole enää mitään tolkkua. Miljoonat katoaa ”vaalijumalan” kurkusta alas. Kansalaiset ovat ällistyksissään, että sinnekö ne moneen muuhun tarvittavat tarpeelliset rahat onkin uhrattu. Kuinkahan monta vanhusta, vammaista ja lasta hoidettaisiin noilla summilla, käy ajatus yksinkertaisessa mielessä. Siis rahaa on ollut paikat pullollaan.

Vanha kirja sanoo Luukkaassa, 16:10. Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.